tiistai 23. lokakuuta 2012

Dubai, päivä 5

Aamupalalle menimme jälleen Saffroniin, se ei kyllä petä, ihana paikka. Siellä olemme käyneet joka aamu sen yhden Kaleidoscope kokeilun jälkeen. Pysykööt vain itäisen tornin asukkaat siellä!

Aamupalan jälkeen kiertelimme hotellin piha-alueella kuvaamassa, jännä miten tähän lämpöönkin alkaa tottua, eikä tuo +32 joka aamulla oli, tuntunut enää edes niin kuumalta. Bongasimme tällä samalla reissulla miehen, joka oli ilmeisesti jonkinlainen laatutarkastaja. Hän syynäili tarkkaan hotellialuieen pihakäytäviä ja kun yhdessä kivessä oli lommo, mies oikeasti otti tästä kuvan… Toisaalta, jos hotellin akvaarion ikkunat pestään sisältä pain joka päivä sukeltajien voimin, mitä muuta voi odottaa. Tuo samainen sukeltaja muuten pyyhkii myös hiekat akvaarion koristekivetykseltä.





Sitten olimme kunnon turisteja, ja menimme yhteen hotellin monista lahjatavaraliikkeistä, Legends of Atlantikseen. Yleensä inhoan ja kammoan kaikkea turisti krääsää, mutta tämä hotelli ja koko loma on ollut niin mielettömän ihana, että täältä haluaa muistoja tuossakin muodossa. Ja pitihän lapsille elikkäs koirillemme Merrille ja Nemolle ostaa tuliaisia, nimittäin Merri loukkaantuu todella kovasti jos kotiin tulee matkalaukun kanssa, eikä siellä ole hänelle pehmolelua. Koettu on tämäkin. Nyt on sitten Merrille vaaleansininen delfiini ja Nemolle Nemo-kala.


 

Vietimme tämän päivän kokonaan hotellilla mikä ei haitannut, koska täällä on niin paljon kaikkea. Oli itseasiassa aika ihanaa vain olla, tietäen ettei tarvitse lähteä mihinkään. Makoilimme rannalla jonkun aikaa ja kävimme syömässä kiinalaisessa kevyesti, ennen kuin miehelläni oli varattu aika delfiinien kanssa uimiseen. Tätä hän olikin odottanut Suomesta asti.



Odottelimme jonkun aikaa hotellin omalla delfiinilahdella, ennen koulutuksen alkamista. Ihmisiä siellä kulkee paljonkin katselemassa delfiinejä ja bongasinpa sieltä samaisen vanhan, ruskettuneen iso mahaisen sedan, johon kiinnitin huomiota rannalla edellisenä päivänä. Mies nimittäin poltti pahan hajuista sikaria meidän edessämme ja hänellä oli mukanaan nuori nätti blondi. Ei siis voinut olla huomaamatta. No, tänään miehellä oli edelleen samat shortsit ja maha vapaana koko komeudessaan, samat ällöttävät sikarit, mutta nuori ja nätti brunette. Nainen ei siis missään nimessä ollut sama. Mistä se ukko niitä oikein vetää? Tuijotteli minuakin niin pitkillä että ällötti, onneksi taisivat häippästä ja pääsimme sisään koulutuskeskukseen.

Tällä hotellilla on muuten tullut useaan otteeseen huomattua tuo ilmiö, vanhat miehet todella nuorien ja kauniiden naisten kanssa. Kyllä sen täytyy olla aitoa rakkautta, ihan jokaisen kohdalla.

Mutta asiaan eli delfiineihin! Minä menin mukaan “vieraspassilla”, eli en mennyt uimaan, mutta sain tulla rannalle katsomaan ja kuvaamaan, pientä maksua vastaan. Ihan tuohon lahdelle ei siis päässyt, kuin vain lipun ostaneet. Vähän kauempaa pystyi kyllä katselemaan. 




Alussa uimarit vaihtoivat märkäpuvut ja sitten oli pienen opetusvideon vuoro, siinä käytiin läpi delfiinien käyttäytymistä ja turva-asentoja jne. joita uidessa tuli huomioida. Osallistujat jaettiin 5 hengen ryhmiin ja mieheni pääsi Black nimisen delfiinin ryhmään. :) Tässä royal swim paketissa delfiiniin tutustumisen jälkeen sai halata ja puusata delfiiniä, sekä uida kahden delfiinin kanssa pitäen selkäevistä kiinni, sekä mennä kelluvan laudan päällä niin että delfiini pukkasi jalasta vauhtia.





Hauskaa kuulemma oli, eikä rannallakaan tullut tylsää. Ovathan delfiinit söpöjä, mutta itse en olisi kyllä halunnut uida niiden kanssa, ällöä. :D

Lopulta muuten itseasiassa oli aika +/- 0 että tulin mukaan, pääsin sisään samalla hinnalla mitä “ammattivalokuvaajan” kuvat olisivat maksaneet. Sitä myös jankutettiin koko ajan että tule vain kuvaamaan, mutta on siellä ammattilainen. No joo, miehellä oli ehkä iso kamera, mutta siihen se jäikin. Kuvat olivat ihan järkyttäviä, tärähtäneitä tai epätarkkoja, tai molempia. :p Ei tarvinnut niitä ottaa ei, jopa minä otin pikkuisella canonillani paljon parempia.


Tämän jälkeen kävimme vesipuistossa, minä vain makoilin ja luin kirjaa, mieheni kävi vielä läträämässä villivirrassa. Siinä odotellessa kävin parilta aasialaiselta ottamassa hiuksiini sinisen keinoraidan, kiinnitettiin siis vain sellaisella sinetillä jonka saa auki puristamalla pihdeillä vastakkaiseen suuntaan. Maksoi pari euroa, en tiedä, joku lomajuttu. :D Tekivät samassa kojussa myös feikkitatuointeja.

Kojun mies oli hauska, kun avasin lettiäni esitelläkseni hiusteni pituutta oikean koon löytämiseksi, miehen silmät pyöristyivät. “Ovatko nuo oikeat? Minä luulin lisäkkeiksi!”. Sitten hän kysyi mistä olen ja kun kerroin että Suomesta, hän kysyi ovatko Suomessa kaikki punatukkaisia. Vastasin että enimmäkseen blondeja tai brunetteja ja vasta sitten hän kysyi ihmetellen, että värjäänkö siis tukkaani, että eikö kyseessä tosiaan ole oma värini. Eli kiitos Anne-kaaso, ilmeisesti värjäys on mennyt ihan putkeen tälläkin kertaa! :)



Sitten vielä altaalle uimaan ja vaahtokylvyn kautta syömään yhteen hotellin “julkkisravintoloista”, en nyt muista kenen se oli, mutta kuuluisa italialaisesta ruoastaan ja pitsoistaan kuitenkin. Otimme pizzat ja ne olivat aivan järjettömän hyviä.Tekivät vielä kiviuunissa paikan päällä. Hauskinta tässä oli taas se että tämä viiden tähden ravintola oli hintaluokassaan Rosson tasoa. 



Hotellin asukkaina pääsimme luonnollisiesti ravintolaan jonon ohi ja meidät ohjattiin suoraan pöytään, muiden vielä odotellessa.



Hauskaa oli, kun mieheni tilasi tarjoilijan suositteleman passionjuoman alkuun. Tarjoilija ei siis sanallakaan maininnut sen sisältävän alkoholia, mieheni sitten onneksi absolutistina kysyi minulta, että maistapas. Hello I’m drunk! No en nyt onneksi, mutta jestas että oli tujua, en tiedä paljonko siihen oli viinaa hujautettu, mutta kylläpäs maistui läpi. Onneksi maistoin ensin! Arvaatte varmaan, että minullehan se jäi juotavaksi. Laskun kera jälkkäriksi tuotiin talon tarjoamat keksit ja niissäkin maistui alkoholi. Ne oli sitten amarettokeksejä. Sinänsä hauskaa maassa, jossa alkoholia saa suunnilleen vaan hotelleilta, eikä niissäkään joka paikasta. 



Kello on täällä 21.37 ja olisimme molemmat valmiita nukkumaan, on ollut sellainen touhupäivä. Villi loma meillä!


Ei kommentteja: