Dubai, päivä 1

Terkkuja häämatkaltamme, jonne lähdimme viime maanantaina. Päivittelen tässä jo alustavasti matkapäiväkirjaa blogiini, on muuten lystiä kun koko bloggerin yläpalkki on tällä hetkellä arabiaksi. :)

Matkustuspäivä. Häämatka koetti sitten lopultakin, ei sitä oikein osannut edes kaivata, paitsi viikonlopun ennen matkaa odotus alkoi olla aika korkealla. Matkaa edeltävä yö veti lähes vertoja häitä edeltävälle yölle, eikä tullut nukuttua paljon.  Pikku Nemo nukkui tietysti koko yön vieressä, näinköhän hauvoja tulee ikävä jossain vaiheessa. :/

Lähdimme lentämään kohti Helsinkiä kuudelta maanantai aamuna ja suurta hupia aiheutti lentäjä kuulutuksineen; niistä ei kertakaikkiaan saanut mitään selvää. Setä itseasiassa kuulosti varsin siltä kuin olisi kovassa humalassa, tämä nauratti matkustamoa kovasti. Siihen nähden lento meni siis varsin hyvin. :P Paitsi että eipä saanut tällä lennolla enää edes aamukahvia, mehu ja vettä… että jee!

Lento oli noin 20 minuuttia myöhässä, kun siivet piti käsitellä jään estolla. Eli vaihtoaikaa oli juuri ja juuri, emme oikeastaan ehtineet kuin kipittää terminaalin toiseen päähän, odotella kymmenisen minuuttia ja vaihtaa toiseen koneeseen. Joka oli ahdas! Olisi niin kiva, että jopa näillä kuuden tunnin lennoilla olisi kone, jossa olisi kunnolla jalkatilaa, oli näin 180 senttisellä hieman tuskainen matka ja paikat tietysti ihan jumissa ja kireänä perille saavuttaessa. Onneksi vieressämme istui todella mukava nainen, jonka perhe tuli myös  samaan hotelliin kanssamme. Sikäli hyvä tuuri. Sitten jotain positiivista Finnairista, ruoka oli yllättävän hyvää ja sen kanssa sai sitä kahvia! Myös juomapuolesta pidettiin huoli ja ilmaisia juomia jaettiin pari kertaa lennon aikana. Näytettiin siellä yksi lapsiystävällinen elokuva ja paljon piirrettyjä, mutta eipä tullut katseltua. Päivitin muotitietouteni ajantasalle Ellellä, katselin upeita maisemia ja mutkuilin ja kärsin ahtaassa tilassa.

Perillä olimme aikataulun mukaisesti, tosin koneesta pois siirtyminen kesti kymmenisen minuuttia. Tätä aina inhoan paikoissa jossa on paljon ihmisiä, miksi jonot eivät liiku! Olimme vielä koneen peräosassa, joten se ei asiaa auttanut. Kuten ei myöskään se, että lentäjän mukaan joku “kiskaisi sähköpiuhan irti”, koneesta siis sammuivat lähes kaikki valot ja ilmastointi meni pois päältä, siinä sitten hikoiltiin ahtaassa koneessa ja odoteltiin. Ulkona oli nimittäin 35 astetta ja aurinkoista, se alkoi tuntua aika nopeasti.

Sitten Dubain surullisen kuuluisa turvatarkastus. Jossa saikin jonotella, mutta selvisimme noin puolella tunnilla, kun meidät lopulta siirrettiin uuteen avattuun jonoon. Meidän passit vain vilkaistiin nopeasti läpi ja jokaisesta myös otetaan vielä valokuva. Sitten hakemaan laukkuja ja tässä vaiheessa verenpaineet alkoivat nousta: vielä yksi käsimatkatavaran läpivalaisu! Mielessä alkoi pyöriä kaikki ihmisten pelottelut Dubain lääkepolitiikasta, netistä löytämäni piiiitkä lista kielletyistä lääkkeistä ja Sinkkuelämää elokuva, jossa Samanthalle kävi köpelösti vastaavassa tilanteessa. No, laukku meni läpi, tullimiestä ei kertakaikkiaan kiinnostanut ja kukaan ei kiinnittänyt minuun tai laukkuuni mitään huomiota. Toki pidin mukaan tuotavat lääkkeet minimissä, sekä otin niitä mukaan vain viikolle tarvittavan määrän. Kaikki olivat alkuperäispakkauksessaan ja käännetty resepti mukana. Jopa siis allergialääkkeestä oli resepti, ainut jota toimme vähän “riskillä” ilman reseptiä oli normaali burana 400mg. Jos matkustatte Arabiemiraatteihin, kannattaa kuitenkin oikeasti selvitellä nuo asiat, koska niitä lääkelistoja on kolme: Narkoottiset, joita ei saa tuoda edes reseptillä, joiden hallussa pidosta seuraa pidätys ja jopa vankilatuomio, vaikka sitten olisi se resepti mukana. A-ryhmä, joiden tuomiseen täytyy olla resepti ja mielellään myös lääkärinlausunto kyseisestä lääkkeestä. B-ryhmä, joihin riittää resepti. Omat lääkkeeni kuuluivat onneksi tuonne. Ja noilta listoilta löytyy muten tosiaan aika perustavaraakin.

Tosin myöhemmin kuulimme, että keskenään matkustavilla naisilla oli ollut ongelmia, heitä oli tentattu melko paljon ja liputkin oli vielä pitänyt näyttää, vaikka eihän se tähän vaiheeseen enää kuulu. Kannattaa siis harkita jos matkustaa naisporukalla, valitettavasti vain on niin että perheet ja avioparit pääsevät helpommalla.

No seuraavaksi odoteltiin Aurinkomatkojen bussissa, ei siitä enempää. Yhteensä siis koneesta nousun jälkeen kaikki kesti noin 1,5 tuntia, ennen kuin pääsimme etenemään hotellille. 

Pirteä, vain 12 tuntia matkustusta takana.

Dubaita autosta käsin.

Hotellimme sijaitsee palmusaaren kärjessä, olemme siis majoittuneet Atlantis the Palmiin. Täytyypä sanoa, että kuvat eivät kerro totuutta, hotelli on upea! En ole koskaan saanut missään näin ystävällistä palvelua, jos henkilökunta puhuttelee meitä, se on aina “sir” ja “madam”. Kerroimme vastaanotossa olevamme häämätkällä ja reseptionisti olisi tarjoutunut päivittämään huoneemme sviittiin “with very good price”, mutta ajattelimme että emme  ala maksaa 800 euroa extra yöltä, vaan shoppailemme senkin edestä. :p

Hotellissa on 20 kerrosta, meillä on 16:sta, merinäköala, tupakoimaton ja parisänky. Nuo olivat ne asiat, joita vastaanotossa kysyttiin. En tiedä minkälainen se sviitti sitten olisi ollut, koska meidän huoneemme on upea! Jai iso! Kyllä täällä viikon kestää olla. ;) Matkatavaratkin toimitettiin suoraan huoneeseen. 

Ainoa minus, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, oli huoneen hämärä mysteeriovi, jonka avatessa huomasimme sen johtavan viereiseen huoneeseen! Välissä oli siis kyllä seinä, mutta toisen huoneen äänet kuuluivat melkoisen selvästi. Ovi äkkiä lukkoon ja leikitään ettei sitä ole! Se on kai sitä varten, jos vaikka joku perhe haluaa isomman huoneen, niin on kaksi huonetta mahdollista yhdistää.

Ensimmäisen illan oikeastaan vain ihmettelimme hotellin tarjontaa ja kävimme syömässä valtavat hampurilaisateriat ja isot pirtelöt, kun tajusimme, ettemme ole syöneet lähes yhdeksään tuntiin mitään. Kylläpä helpotti! Kävimme vielä tutustumassa Lost Chambers akvaarioon, jossa on 21 kala-allasta ja Atlantis teemainen näyttely. Tämä oli hotellivieraille maksuton. 

Kymmeneltä nukkumaan ja näin yhdeksän tunnin unien jälkeen, olo alkaa olla parempi. Jospa tästä alkaisi lomafiilikseen pasta, inhoan matkustuspäiviä. 

Muutamia seikkoja joihin kiinnitimme eilen huomiota: Jos etsit lomaltasi aitoutta, älä tule Dubaihin. Etenkin hotellialueilla kaikki on “muovisen” ja keinotekoisen näköistä, mutta jos se ei haittaa ja etsit vain luksusta ja eksotiikkaa, tänne vain! Paikalliset miehet eivät niinkään tuijotelleet minua, mutta naiset sitäkin enemmän. Yleensä kaikki henkilökunta ja myyjät puhuttelevat vain miestäni, minut jätetään lähes poikkeuksetta huomiotta. Hotellilla osa turisteista pukeutuu todella törkeästi ja paljastavasti, siihen nähden että hotellin esitteessäkin oli toivottu tietynlaista pukukoodia.