Postia Kiinasta!

Tänään sitten oli se päivä, kun minulle soitettiin että nyt olisi tässä paketti. Onneksi satuin olemaan kotona, sillä lähetti ilmoitti että voisi matkan varrella sen tuoda ja sanoi olevansa paikalla kymmenen minuutin sisään. Voitte uskoa, että siinä olivat jännittävimmät minuutit pitkään aikaan. Suorastaan tärisin.

Siinä vaiheessa kun sain paketin kätösiini, oli teippien aukominen ihan tuskaista. Ensimmäinen helpotus. Väri oli oikea. Jännityksellä kääreet auki ja puku ulos muoveista. Ja mallikin oli oikea! Puku oli juuri sellainen kuin kuvassa, aivan täsmälleen samanlainen. Tässä vaiheessa riemunkiljahduksilla ei ollut mitään rajaa. Harmi että piti intoilla yksin. ;)

Pikaisen mallailun perusteella puku vaikutti melkoisen sopivalta. Mittojen mukaanhan se oli tehtykin. Takana on nyöritys, joten sen ei pitäisi olla ongelma. Olin myös yllättynyt puvun hyvästä laadusta ja paksusta satiinista. Myös kirjailut olivat ihan uskomattoman taidokkaita. En malttanut tietenkään olla ottamatta muutamaa kurkistuskuvaa, joista tarkkasilmäiset saattavatkin osata yhdistää aiempien kuvien perusteella, mikä puku on kyseessä. 

 

Kunnon kuvaa ei tule julki ennen häitä, olen sen verran taikauskoinen. 

Ja nyt tietenkin voisi ajatella, että olipa tyhmää tilata puku vuotta ennen. No, mallit vaihtuvat ja tämä oli juuri _se_ puku. Olen myös ollut samankokoinen jo useita vuosia, joten toivotaan että siihen asiaan ei tule muutosta. Onpahan myös yksi stressinaihe vähemmän. Tietenkin nyt olisi myös ollut reilusti aikaa etsiä kokonaan uusi puku, jos tässä olisi jotakin ollut vikana. 

Kaikenkaikkiaan kokemus Kiinasta tilaamisesta oli melkoisen hyvä, vaikka minuun ei oltukaan liikkeestä yhteydessä sen jälkeen, kun olivat vastaanottaneet mittani. Puvulle ja vannehameelle tuli kaikenkaikkiaan hintaa n. 210 euroa, jos toimitus- ja tullimaksut lasketaan mukaan. Ei mielestäni paha ollenkaan, jos otetaan huomioon että se tuli toiselta puolelta maailmaa. 

Liike oli tämä http://www.365bridal.com/ vaikka ebay:n kautta puvun tilasinkin. Vaikka paljon olen kuullut juttuja siitä miten puku voi olla väärä, väärän värinen tai ihan erilainen kuin kuvissa, niin voin kyllä suositella kokeilemaan, jos aikaa on riittävästi! Myös värivalikoima on aivan mahtava, jos ei halua perinteistä valkeaa pukua. 

Itse en voi kuin ihailla kiinalaisten ompelutaitoja ja vetäytyä odottamaan ensi vuotta... ensin tietysti täytyy kiikuttaa puku piiloon äidin vaatehuoneen kätköihin.

Jännittäviä hetkiä

Voi ei! Nyt olen aivan pökerryksissäni ja ihmeissäni, jostain turkulaisesta kuljetusfirmasta soitettiin että minulle on paketti Kiinasta. Toki olen mietiskellyt, että missähän vaiheessa puku on, mutta olin koko ajan siinä uskossa, että sieltä lähetetään vielä jonkinlainen viesti ennen postitusta.

No, nyt ainakin tiedän että puku on Suomessa. Voitte uskoa että stressin määrä on suuri, kun en voi olla miettimättä onko se esimerkiksi kirkkaan oranssi, väärän mallinen, väärä puku, tai ties mitä sinne laatikkoon on pakattu.

Onneksi häihin on vielä aikaa, että ehdimme vaikka ommella kokonaan uuden puvun, jos tuo on aivan kamala. Stressi ja jännitys ovat vahvasti läsnä pari seuraavaa päivää!

Häämatkakohde

Luonnollisesti välillä olo on sellainen, ettei millään jaksaisi odottaa häitä. Joissain asioissa taas on jopa iloinen, että aikaa suunnitella on riittävästi. Mieli kun saattaa ehtiä muuttua vielä moneen kertaan. Yksi asia joka on tällä hetkellä pohdinnan alla, on häämatka. Alunperinhän meillä oli tarkoituksena lähteä Japaniin, koska siinä on sellainen maa, jossa molemmat olemme kovasti halunneet käydä. Tällä hetkellä tosin näyttää varsin ikävästi siltä, että jonkinlainen varasuunnitelma olisi otettava käyttöön.

 

 Jokainen varmaan on Japanin tilanteesta selvillä sen enempää asiasta mainitsematta ja ikävästi näyttää tällä hetkellä siltä, ettei ole mitään varmuutta, olisiko kaikki hyvin jo ensi vuonna. Ydinreaktoreita näyttää poksahtelevan harva se päivä, eikä tuollaisten katastrofien jälkiä ihan hetkessä korjata. Aika näyttää, kuinka käy...

Mieheni mielestä toinen hyvä vaihtoehto olisi sitten Uusi-Seelanti. Miksi ei, olisihan se varmasti erikoinen kokemus. Itse en ole kyllä ollut koskaan kyseisestä maasta kamalan innostunut, vaikka olisihan se hienoa käydä niissä maisemissa, joissa Taru Sormusten Herrastakin on kuvattu. Ehkä minun täytyisi ottaa paikoista enemmän selvää, voihan se olla että olisin vielä ihan innoissani asian suhteen. 

 

Itse olisin myös ihan mielelläni kaupunkiloman kannalla. Harmi, ettei mieheni ole niistä aivan yhtä innostunut. ;) Pariisiin haluaisin ehdottomasti uudemman kerran, edellisestä alkaa olla aikaa jo kahdeksan vuotta. Ja mikä olisikaan täydellisempi kohde häämatkalle! 

 

Puheissa on ollut myös Lontoo, jossa meidän oli tarkoitus käydä jo tänä keväänä, mutta se nyt sai jäädä, koska sattuivatpa sitten kuninkaalliset häät samalle viikonlopulle, kun oli reissua suunniteltu. Veikkaan että siellä on joku toinenkin siihen aikaan, joten ei kiitos. Mutta miksipä ei sekin sitten häämatkakohteena voisi mennä, varsinkin jos ottaisi myös jonkun tasokkaamman hotellin. 

 

Kellään hyviä ideoita? Jostain mitä en ole osannut itse edes ajatella? Tässä vaiheessa kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoimena.

Hääpuku Kiinasta

Välillä asiat etenevät kummallisella tahdilla. Mielestäni on typerintä ikinä suunnitella pukua näin aikaisin, mutta... entä jos se täydellinen puku yhtäkkiä ilmestyy kohdalle! Aivan odottamatta ja suunnittelematta ja yhtäkkiä vain tulee sellainen olo, että tuo on minun pukuni. Kaikki pukustressi katoaa mielestä samantien ja kaikki pohdinta siitä, millainen puvun pitäisi olla.

Kaikki tämä tosiaan tapahtui sattumalta, kun kaasoni kertoi etsiskelleensä kaasonmekkoa nettikauppa ebay:stä. Olen asettanut kaasonkin pukuun aikamoiset kriteerit, joten nyt vain sopivaa metsästetään. :) Tässä samalla, pyysin häntä kuitenkin näyttämään hääpukuja. Samantien olin aivan lumoutunut valikoimasta, sekä hinnoista. Halvimmat puvut olivat noin 100 euroa, jopa vähän alle. Ei toimituskuluja. Valmistetaan käsityönä Kiinassa. Melkein joka puvussa oli lisäksi 80 vaihtoehtoa sisältävä värikartta, josta sai mieleisensä värin valita. Puvun sai joko valmiilla koolla mitoitettuna, tai mittatilaustyönä. Houkuttelevaa?

Siinä sitten pukuja katsellessamme, yksi pysäytti minut ja kaasoni täysin. Se oli niin kaunis. Aloimme rehellisesti melkein itkeä, kun sitä hetken tuijottelimme. :) Alla kuvia muutamista internetin ihmeellisestä maailmasta löydetyistä puvuista:

Yksi noista puvuista on unelmapukuni, vihreänä tietenkin. En nyt vain voi kertoa että mikä, koska mieheni saattaa tätä blogia silmäillä. ;) Kaasoni tilasi oman hääpukunsa Kiinasta, puku oli kaunis ja tuli perille ongelmitta. Myös ompelujälki ja kankaan laatu oli hyvää.

Joten, pakkohan tätä on kokeilla. Mitä tahansa voi toki mennä pieleen. Väri voi olla väärä, joko liian kirkas vihreä tai vaikkapa kirkkaan oranssi! Voi olla että puku ei koskaan saavu vaan minulta huijataan rahat, se on aivan väärän kokoinen, tai mitä tahansa! (Kyllä, pessimisti ei pety.) Katsotaan. Voi olla että pystyn pian suosittelemaan tällaista tapaa hankkia puku muille morsiammille, tai sitten olen varoittava esimerkki.

Juhlapaikka varattu

Nyt on sitten juhlapaikka varattu. Todella aikaisin, kyllä, mutta jos kaikki muutkin, niin minäkin. Jos häiden järjestely on aikaistunut näin paljon, niin yritän itsekin sopeutua. Tahdomme kuitenkin järjestää häämme mieleisessä ja omannäköisessä paikassa. 

Kahdesta parhaasta vaihtoehdosta Puntarikosken linna vei voiton. Hintakin oli paikkaan nähden niin edullinen, että en voinut uskoa korviani kun sen kuulin. Nyt pääsemme sitten viettämään häitämme linnassa. Kunhan kesä saapuu, lähdemme katsomaan paikkaa tarkemmin, että saamme käsityksen myös esimerkiksi puutarhasta ja ympäristöstä. 

 

(Kuvat linnan nettisivuilta.)

Vaikka olen yrittänyt pitää jalat maassa, myönnän että hieman innostuimme kaasoni kanssa tänään jo hössöttämään aiheesta. :) Tavallaan en jaksaisi odottaa, että pääsisi kunnolla käsiksi hääjärjestelyihin. Paikan varaus ja kaason valinta taitavatkin olla ainoat asiat mitkä on tehty. No, molemmat sujuivat helposti. Linna oli meidän ykkösvaihtoehtomme ennen kuin edes häistä aloimme puhua ja kaasoksi valikoitui mieheni serkun vaimo, jonka kanssa olemme hyviä ystäviä ja minulla ja hänellä myös on seitsemän vuotta yhteistä taivalta takana, sillä tapasimme suunnilleen samoihin aikoihin ensimmäistä kertaa, kun minä tapasin mieheni. ;)

Tästä on hyvä jatkaa!

Häät ja lapset

Luin joitakin päiviä sitten varsin mielenkiintoisen lehtikirjoituksen siitä, kuinka nykyään järjestetään paljon lapsettomia häitä. Aiheen keskustelufoorumi oli varsinkin todella hupaisaa luettavaa, ymmärrettävästi aihe jakaa mielipiteet aika rajusti kahtia. Itsekin olen kieltämättä aiheen suhteen aika rajusti kahden vaiheilla. Mielestäni lapset eivät välttämättä kuuluu hienoihin juhliin, jos he eivät osaa käyttäytyä. Huutaminen kirkossa tai riehuminen kesken häävalssin, eivät varsinaisesti kuulu unelmieni häihin. Toisaalta, sitten kun mietin esimerkiksi omaa sukuani, enpä raskisi jättää pienimpiäkään kutsuttujen joukosta pois, koska en usko että sukulaiseni ymmärtäisivät ja ajattelisivat että nämä on nyt sitten sellaiset modernit häät.

Onneksi meidän kummankaan suvussa ei tällä hetkellä ihan mahdottomasti lapsia ole, mutta kyllä he silti vierasmäärää lisäävät noin kymmenellä. Toisaalta voisin olla myös sellaisen ajatuksen kannalla, että jos saisimme sellaisen paikan, jossa olisi mahdollista laittaa lapsille omaa tekemistä johonkin toiseen huoneeseen ja joku sinne heitä kaitsemaan. Itse pidän enemmän aikuisten juhlista, ei voi mitään. Uskoisin kuitenkin että löydämme tämän asian suhteen jonkun kultaisen keskitien. 

Ja jos kerran lapsiakin, niin kyllä muuten koirakin! Olemme päättäneet että colliemme osallistuu juhliin tavalla tai toisella. Siitä tuskin on häiriötä, se on kiltti, eikä hauku tai pure ketään. Tietenkin on mahdollista että paikan puitteissa tämä ei onnistu, mutta toivotaan parasta. Olisi aika kivaa saada Merri-poika mukaan myös vaikkapa johonkin epäviralliseen hääkuvaan! :)

Juhlapaikka

Ei ole helppoa koettaa miettiä jo tässä vaiheessa, missä haluaisimme hääjuhlamme viettää. Siihen on vielä niin kauan! Kuitenkin, jos juhlapaikat alkavat ottaa varauksia vastaan jo tässä vaiheessa, jää sitten helposti ilman, mikäli on liian myöhään liikkeellä. Asiaa tietenkin hankaloittaa se että tässä vaiheessa budjettia on aivan kamalan hankalaa alkaa arvioida. Tiedämme ettemme joudu kustantamaan häitämme kokonaan itse, mutta kummallekaan ei ole millään tavalla selvää, missä summissa liikutaan vanhempiemme avun suhteen.

Olemme jo päättäneet että pidämme melkoisen pienet häät. Maksimissaan 80 henkilöä. Eli karsittua on kyllä tullut aika reilusti, myös molempien sukulaisten suhteen. Haluamme kuitenkin kutsua vain meille läheisimmät ihmiset, emmekä maksaa sellaisten ruokailua, joita emme näe juuri koskaan. En tiedä mikä yleinen mielipide näissä asioissa on ja kuinka moni sitten ottaa tuosta nokkiinsa, mutta meidän mielestämme pelkästään järkevää.

Sitten kai pitäisi alkaa kartoittaa paikkaa, varsinkin kun tosiaan varauksia on jo tehty kesälle 2012, kuten aiemmin mainitsinkin. Tämä ei sikäli ole helppoa, kun nyt pitäisi sitten tietää paljonko haluamme siihen rahaa laittaa. Muutenkin, kun haluaisimme paikan olevan meidän näköisemme.

Tämänhetkinen suosikkimme olisikin Puntarikosken linna, mutta onpas mukavaa kun missään ei mainita hinnoista mitään viittauksia, eikä paikalta vastata yhteydenottoon nettisivujen lomakkeen, tai sähköpostin kautta. Toinen hyvä vaihtoehto olisi Vainoniemen huvila, mutta se on sitten aika hintava, joten täytynee harkita vielä. Vainoniemeen mahtuisi hieman enemmän väkeä, mikä olisi kai hyvä asia.

Jos joku Joensuusta tai lähiympäristöstä sattuu tätä blogia lukemaan, vinkkejä paikkavaihtoehdoista otetaan mielellään vastaan!

Mieheni soitti minulle tänään useita vaihtoehtoja, jotka kuulemma sopisivat hyvin säestämään alttarille astelua. Heh, suurin osa oli kaikkea muuta kuin sopivaa, mutta olihan se varsin herttaista. :) Sen olemme kyllä päättäneet, että sekin kappale tulee kyllä jotain erikoisempaa olemaan, ei perinteisiä marsseja.