torstai 25. lokakuuta 2012

Dubai, päivä 7

Viimeinen lomapäivä. Aamulla pakkailin ihan tippa silmässä, mutta vähitellen mieli alkaa sulatella asiaa, että loman on pakko päättyä joskus. Vaikka itse rakastan lämmintä niin paljon, etten ole kovin innoissani Suomeen menossa.

Huoneet on tosiaan siivottu kahdesti päivässä, mutta tänään siivooja ei ole nähtävästi käynyt vielä kertaakaan. Eilen meille myös tuotiin vain yksi kylpytakki, mitäs tämä on? Täällä ilmeisesti aletaan vähitellen palautella maan pinnalle, että kohta se passaaminen loppuu. Tottukaa.


Viimeisten lomapäivien lohturuokaa. :D

Tänään menimme aamupalan jälkeen vesipuistoon, minäkin kävin vielä vähän uimassa ja jäin sitten ottamaan aurinkoa, kun mieheni meni viilettämään liukumäkiin. Osasi muuten olla raskas kokemus tämä villivirta taas, kun jokainen hengenpelastaja muutaman metrin välein pysähtyy toivottamaan hyvää huomenta ja kysyy mitä kuuluu. Ei tulisi ensimmäisenä mieleen, että tämä on yleinen small talk paikka.



Kävimme syömässä yhdessä hotellin rantaravintolassa ja sitten menimme vielä Starbucksin kautta Dolphin Bay:hin katsomaan delfiinejä. Hotelli delfiinilahti väliä kulkiessa voi hypätä “buggy:n” kyytiin, sellainen pieni sähköauto, jotka kuljettavat porukkaa hotelli-vesipuisto-delfiinilahti väliä Pitkin rantakatua. Tämä ei siis maksa mitään. Tosin itseäni tämä hieman huvitti, kun matkaa tosiaan olisi alle 2 km ja sen kävelisi ihan mielellään. Mutta nuo ottaa kyytiin suunnilleen väkisin! :p




Hahaa, huonemme on siivottu! Palasimme juuri auringonlaskun jeeppisafarilta, oli muuten hauska kokemus! Ei sinne uudestaan jaksaisi mennä, mutta semmoinen kerran käytävä. Jeeppi haki meidät suoraan hotellilta ja oli täynnä, pari mukavaa suomalaista ja yksi todella ylimielinen pariskunta, en tiedä minkä maalaisia. 



Huristelimme aavikolle jossa opas jo odottelikin ja sitten mentiin! Oli hauskan näköistä, kun parikymmentä jeeppiä huristeli Pitkin dyynejä, kuka mitenkin. Yhdessä vaiheessa pysähdyttiin ylämäen huipulle jossa sitten keikuttiin auton keula alaspäin rivissä ja sitten jeepit ajoivat kilpaa alas. :D Meno ei muuten ollut niin hurjaa mitä pelkäsin, vaikka oli siinä muutama minulle jännä paikka. En ymmärrä miten jollekin pystyy tulemaan tuossa paha olo, ei se niin jännää ollut, vaikka niinhän tuo oli yksi jeeppi pysähtyneenä ja joku nainen oksentamassa. 





Pysähdyimme pariin otteeseen aavikolle valokuvaamaan, siellä muuten kipitteli vapaana kameleita, harmi että ne bongasimme niin kovaa menevästä autosta ettei kerinnyt ottaa kuvaa. Aavikolla oli tilaisuus myös lumilautailla eli hiekkalautailla (sandboarding), se oli hassun näköistä, varsinkin kun kuskit näyttivät mallia. :D Tottakai mieheni meni sitä kokeilemaan.

(Minulla olisi tästä video, mutta ainakaan nyt blogger ei sitä lataa.)






Sitten ajoimme “beduiinileiriin”, joka oli keskellä aavikkoa ja niin keinotekoinen, että huh. Pihalla oli mm. muovisia tykkejä. :p Sisävessat siellä sentään oli, joihin meinasin muuten jäädä jumiin, ei ollut mistään uusimmasta päästä ne. Leirissä olisi ollut kaikkea ohjelmaa kuten kameliratsastusta, vesipiipun polttelua, hennatatuointeja, arabialaista kahvia… no kävin minä kokeilemassa abayaa päälleni, oli muuten vaikea se päähine, en tajunnut yhtään kuinka se olisi pitänyt laittaa! 




Sittenpä olikin jo ruoan vuoro, se oli arabialaista ja yllättävän hyvää, älkää kysykö mitä se oli, en tiedä mitä ne ruokalajit olivat. Juomat kuuluivat retken hintaan ja olivat ilmaisia. (Paitsi alkoholi olisi maksanut). Jälkiruoaksi oli hedelmiä.



Ohjelmaa oli myös siinä ruokalajien lomassa, ensiksi napatanssija, jonka esityksestä nyt ei ole mitään kerrottavaa. Se oli hyvin perinteinen. 



Illan viimeinen ohjelmanumero olikin sitten hauskempi. En yhtään tiedä mikä tämä on nimeltään, mutta siinä oli mies, joka pyöri. :D Se ei oikeasti tehnyt muuta, kuin pyöri hameet hulmuten, mutta se oli hienon näköistä, välkkyviä valoja asussa ja kaikkea.


Miehen pyörittyä kymmenisen minuuttia, lähdimme jeepeillä kohti hotellia.



Nyt vaahtokylvyn kautta nukkumaan, on nimittäin hiekkaa vähän kaikkialla. Huomenna sitten taas yksi hyvin pitkä matkustuspäivä, toivotaan että kaikki menee hyvin ja päästää Joensuuhun asti!

Ei kommentteja: